sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Soveltava tehtävä koulussa

Suunnittelin teknisen työn soveltavan tehtävän omalle ekaluokalleni. Lähdimme tekemään Muumi- teemaviikon innoittamana Muumilauttoja. Aluksi tutustuimme teknisen työn luokkaan ja sääntöihin siellä. Käytimme yhden tunnin naulausharjoituksiin. Oppilaat saivat naulata vapaasti annettuihin laudanpaloihin. Oppilaat innostuivat naulaamisesta tosi paljon.

 

Teimme kuvistunnilla suunnitelmat lautasta. Siihen piti suunnitella lautan päälislautojen määrä, purjeen kuviointi ja lautan matkustaja.

 

Sahasin oppilaille valmiiksi lautan päälliosaan laudasta kapeita kappaleita. Oppilaiden piti itse aikuisen kanssa mitata näiden avulla kuinka pitkät rimat lautan alle tulee. Oppilaat sahasivat sopivat kappaleet. Sahaaminen olikin osalle haastavampaa.

Sahattuaan osat, oppilaat hioivat hiekkapaperilla osat siisteiksi.

 

Kun kaikilla oli osat valmiina, naulasimme lauttojen pohjat valmiiksi.

 

 

 

 

Seuraavalla tunnilla oppilaat saivat valita purjekankaan tilkkulaatikosta, leikata sen ja painaa painoväreillä siihen kuviot. Meillä oli käytössä kangasvärejä, leimasimia ja kangastusseja.

Lautat maalattiin tai lakattiin pienissä ryhmissä. Tällöin muut oppilaat saivat toiveensa mukaan naulata omia lautatöitään.

Minä porasin lauttoihin reiän mastolle ja oppilaat sahasivat rimasta sopivan pituisen maston. Mastot kiinnitettiin liimalla.

Seuraavaksi ohjelmassa on matkustajien muovailu. Tämän teemme ensi viikolla luultavasti taikataikinasta. Katsotaan tuleeko matkustajiksi vielä muumihahmoja, vai ovatko suunnitelmat muuttuneet...

Aloitimme tämän työn jo syksyllä, mutta tämän tekeminen venyi lomautusten, isänpäivätöiden ja muiden vuoksi. Oppilaat ovat kuitenkin olleet tosi innokkaita työskentelemään tämän työn kanssa. Jännittävää on tietysti päästä teknisen työn luokkaan. Oppilaat olivat näppäriä naulaamaan ja moni oli tehnyt kotona nikkarointitöitä.

Tavoitteet

Tämän työn tavoitteet nelikenttämallin mukaan (Huovila& Rautio 2007)

Tiedot ja taidot:oppia toimimaan teknisen työn luokassa sääntöjen mukaan, naulaamaan ja vähän sahaamaankin.

Suunnittelutaidot: tämä on ekaluokkalaisten ensimmäinen suunnitelma. Siinä harjoitellaan opettajan johdolla piirtämään kuva omassa päässä olevasta suunnitelmasta. Harjoitellaan palaamaan ja tarkastamaan omaa suunnitelmaa työn edetessä ja toki myös muutamaan suunnitelmaa tarpeen mukaan.

Työskentelytaidot: pitkäjänteinen työskentely, sääntöjen noudattaminen teknisen työn luokassa ja työskentelyvälineistä huolehtiminen, ylpeys omasta työstä ja muiden töiden arvostaminen

Kasvatukselliset tavoitteet: työskentelyn ilo, "roskien käyttö" työskentelyssä. Käytimme toisten hylkäämiä laudan kappaleita lisätöissä ja sieltä löytyikin paljon aarteita.

Mielestäni pääsimme hyvin tavoitteisiin. Sääntöjen noudattamista jouduin usein muistuttamaan, joten siinä on vielä harjoittelemista. Emme ole vielä ehtineet ihailemaan työmme tuloksia, koska ne eivät ole valmiina. Ajatuksena on kuitenkin, että kehumme jokaisen työtä vuorollaan ja laitamme ne vielä kouluun esille.

Pohdintaa

Itse koin tämän työn ohjauksen mielenkiintoisena. Oppilaiden innostus tarttuu helposti. Työskentelyyn alkuopetuksessa minulla on vahvat taidot. Toki nyt olen rohkeampi tekemään valmisteluja itsenäisesti työstökoneilla ja osaan ohjata oppilaita työskentelemään järkevämmin ja oikeammalla termistöllä. Ekaluokkalaisten kanssa työskentelyohjeita täytyy miettiä erityisen hyvin. Pelkkä selitys ja näyttö ei riitä vaan tarvitaan kuvia ja paljon kädestä pitäen ohjausta. Minulla on pienryhmä ja kaksi avustajaa käytössä, joten olimme koko luokka yhdessä työskentelemässä. Isomman ryhmän kanssa työtä täytyisi edistää pienemmissä porukoissa.

Tässä työssä opettajan taitoihin riittää naulaamisen, sahaamisen, poraaminen, maalaamisen ja kankaanpainannan perusasiat. Tosin huomasin, että esimerkiksi sahaamisen ohjeistaminen ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin itse sahaaminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lauantai 22. marraskuuta 2014

Muovia ja metallia

Tällä kertaa Raumalla jatkoimme metallitöissä. Lokakuussa ehdimme saada niistä vähän maistiaisia, mutta nyt edessä oli kaksi päivää tiivistä työskentelyä.

Alumiinista tein tuikkukupin. Rei'itin poraamalla, taivutin pyöreäksi ja popniiteillä astia kasaan. Alumiinia oli melko helppo työstää. Toki myös laitteet olivat hyvät. Kouluilla ei varmaankaan kovin yleisesti ole taivutuslaitetta, joten pyöreä muoto voi olla haastava taivuttaa.

 

Rautatangosta lähdin muokkaamaan s-koukkuja. Ahjon äärellä oli lämmin tunnelma. Rautatangon takominen s:n muotoiseksi oli melko sujuvaa. Kuumensin rautatangon hohkaavan punaiseksi ja muotoilin tangon hakkaamalla sitä alasimen avulla. Kun sain muodon melkein valmiiksi, sahasin ylimääräisen tangon pois ja muotoilin koukun loppuun.

Kuparin pakotus oli ehkä haastavin työ. Lähdin tekemään korua, mutta kuparin leikkaaminen olikin aika haastavaa. Koru jäi aivan liian suureksi. Viilsin ja hioin reunoja. Yritin kuvioida kuparin pintaa, mutta tulos jäi melko laihaksi.

Tein laattaan kupin naputtelemalla kuparilaattaa muotin päällä vasaralla. Ehkäpä tätä voi käyttää vaikkapa ruokakellona. Koruna se on kaulassa liian äänekäs ;)

Emaloinnissa testasin eri värejä valmiisiin korumuotoihin. Emalointijauhetta ripoteltiin korun päälle ja se kuumennettiin lieden päällä ja annettiin jäähtyä sen kärkeen. Sekoittelin värejä ja testasin mitä tulee.

Kävimme lokakuussa Kouluelektroniikan tiloissa harjoittelemassa korun tekoa. Teimme tompakkilangasta itse korulenkit. Lanka kierrettiin ensin kierteytyspuikon ympärille ja sahattiin sitten kultasepän sahalla lenkiksi. Sitten lenkkejä alettiin kokoamaan ketjuksi pihtien avulla. Tässä taitaa olla Sarin taidonnäyte.

Valmistakin syntyi. Oma koruni on tehnyt jonkinlaisen katoamistempun, mutta tässä kuvaa osasta ketjua.

Muovia lähdimme taivuttamaan. Teimme salaatinottimet, jotka valmistuivat melko helpolla työllä. Sopivan levyistä ja pituista muovia lämmitettiin ensin sopivaksi, jotta se taipuu muttei sula. Pala taivutettiin ensin pituussuunnassa, jotta varteen saatiin hieman muotoa. Sitten taivutumme yhteistyöllä salaatinottimien päät ja muodon.

 

 

Toisena muovityönä liimasimme muovilevyjä päällekäin ja sahasimme tästä sitten koruja. Liimattuja levyjä sahasimme pyörösahalla ja vannesahalla.

Viimeistelyä tein viilalla ja hiekkapaperilla. Kotona yhdistelin osat rannekoruksi.

Kolmanteen muovityöhön kävin ostamassa polymrfia. Se sulatetaan massaksi noin 60 asteisessa vedessä, jonka jälkeen siitä voi muovailla.

Muovailin muovimassasta kokeeksi piparkakkumuotin avulla sydämen ja maalasin sen. Tästä saisi tehtyä oppilaiden kanssa esimerkiksi koruja tai osio johonkin muuhun työhön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Tuparilahja

Saimme tehtäväksi suunnitella tuparilahjan. Materiaalina oli liimalevy, jonka maksimikoko oli n. 300mm x 400mm ja paksuun paksuus on 28mm. Työssä piti käyttää isoja puuntyöstökoneita.

Päätin tehdä magneetti-liitutaulun.

Pyörösahalla sahasin sopivan kokoisen nelikulmaion suuremmasta liimalevystä. Pyörösahan käyttö oli helppoa, vaikka suuren laitteen käyttö tietysti tuntuu alkuun hurjalta. Tärkeää oli säätää terän ja yläsuojuksen korkeus, muistaa omat suojavälineet eli kuulosuojaimet ja suojalasit. Se, mikä itseltä helposti jää etukäteen tarkastamatta on oma sahausasento ja että yltää sahaamaan koko kappaleen tai kykenee helposti liikkumaan sekä pitämään kappaletta samanaikaisesti kunnolla kiinni. Apuvälineiden, kuten työntölastan, tulee olla käden ulottuvilla. Käsiä ei saa koskaan viedä lähelle terää! Lopuksi täytyy myös muistaa, ettei mene ottamaan terän vierestä sahattua palaa, kun kone on käynnissä.

Tasohöylällä ohensin hieman liimalevyä. Tämä ei ollut välttämätöntä työssäni, mutta halusin kokeilla laitteen käyttöä.


Tasohöylää käytettäessä tulee muistaa kuulosuojaimet ja ennen aloittamista tulee tarkastaa, että kone on kunnossa. Tasohöylätessä kappaleen minimipituus on 30 cm. Tärkeää on huomata, ettei kappale pääse putoamaan sen tullessa ulos tasohöylästä, jolloin se voi vahingoittua. Jos kappale on epätasainen, tulee se ensin tasata oikohöylällä, jotta lopputulos olisi hyvä. Höyläystä tulee tehdä vähän kerrallaan, jotta jäljestä tulee hyvä. Varo sormia!

 

Halusin tauluni kulmat pyöreiksi. Sahasin taulun kulmista vannesahalla kolmiot pois.

Vannesahalla sahatessa ennen aloittamista täytyy säätää yläohjaimen korkeus. Sopiva väli saattavan kappaleen yläpuolella on kaksi sormen leveyttä. Tässä sahauksessa en käyttänyt apuna katkaisuphjainat, joten täytyi huomioida, että se ei ole tiellä sahatessa. Kuulosuojaimia ja suojalaseja tarvitaan ja kädet tulee pitää taas kaukana terästä. Sahausapuna voi käyttää työntökahvaa. Sahatessa kappaletta tulee työntää rauhallisesti eikä terää saa vääntää vaan suunnanmuutokset tulee tehdä hitaasti.

Hioin reunat pyöreiksi ja siisteiksi hiomakoneella. Taas kuulosuojaimet ja suojalasit olivat käytössä ja kädet kaukana hiomapyörästä. Kappaletta tuli pitää vasemmassa reunassa ja tukea se pöytää vasten.

 

Isoista työstökoneista käytin vielä pylväsporakonetta taulun kannatti,ie. Ja pyöreiden magneettinen tekemiseen. Kuulosuojaimet ja suojalasit olivat päässä ja kädet kaukana terästä. Ennen porausta tulee valita sopiva terä, kiinnittää kappale(jota tässä kuvassa ei ole tehty) ja asettaa porattavan kappaleen alle aluskappaleita, jotta poraus ei mene pöytään. Pora täytyy säätää sopivalle korkeudelle.

Kun magneettitalu oli valmis, maalasin sen päällisen magneetti-liitutalumaalilla kolmeen kertaan ja reunat maalasin turkoosilla.

Yleisesti isoja työkoneita käytettäessä on tärkeää muistaa, että omat vaatteet eivät saa olla roikkuvia eikä kaulassa saa olla roikkuvia koruja, avaimia tms. Työ tulee tehdä rauhallisesti ja koneen tulee oli kokonaan pysähdyksissä ennen kuin läheltä terää menee ottamaan mitään kappaleita. Tärkeää on myös siistiä jäljet, kysyä jos tulee ongelmia ja katsoa aina etukäteen hätäpysätysnappulan paikka.

Itselle tässä työssä ei tullut suuria ongelmakohtia eikä haasteita. Työtä oli mukava tehdä ja sain varmuutta käyttää isoja koneita. Tämä työ sopisi tehtäväksi alakouluun. Omassa koulussani ei ole kunnolla toimivaa oikohöylällä eikä hiomakoneella, joten mallia pitäisi hieman muokata. Oppilaille voisi antaa suunnittelussa aiheen eli tehdään magneetti/liitutaulu, jonka voisi sitten suunnitella omanmuotoiseksi. Tai sitten voisi antaa materiaalin ja oppilaalle vielä vapaammat kädet. Liitutauluun voisi myös lisätä alareunaan kourun tai tehdä taulusta vain osaksi liitu/magneettitaulun ja siihenvoisi lisätä avainnaulakoita tms.