Ohhoh, kylläpä sitä taas heräsi ja meni itseensä tänään Maijan tuotesuunnittelutunnilla. Kuinka sitä aina ajautuukaan ideointi- ja suunnitteluvaiheessa siihen samaan vanhaan kaavaan; Ope sanoo mitä tehdään ja sitten oppilas saa valita värin ja muodon... Höh!
Vaihtoehtona siis tarjottimen tuntisuunnitelman ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen:
Oppilaat ovat kirjoittaneet äidinkielen tunnilla kutsun omiin kuvitteellisiin juhliinsa. Kutsussa on kerrottu jonkin verran juhlien tarkoituksesta, tarjoilusta ja paikasta. Tunnilla kutsut jaetaan satunnaisesti ja oppilaat lähtevät ideoimaan lahjaa kyseisiin juhliin viemiseksi. Ideat suunnitellaan pikaisesti piirtämällä tai rakentamalla luokkaan tuoduista materiaaleista. Kutsut jaetaan tällä tavoin muutamaan kertaan ja oppilaat ideoivat aina uuden lahjan. Lähdemme miettimään samalla tavalla millaisen lahjan itse haluaisin juhliini ja tehdään siitä suunnitelma. Lopulta oppilaat valitsevat näistä yhden idean, jota he lähtevät tarkemmin suunnittelemaan. Suunnitelman jälkeen oppilaat miettivät millä tavalla he valmistavat sen. Onko siinä jotain ongelmakohtia, joiden ratkaisua täytyy miettiä opettajan kanssa. Opettajan rooli on ohjata oppilasta suunnittelemaan työ, jonka toteutus on mahdollista. Opettaja voi rajata työtä ennen tarkempaa suunnittelua määrittelemällä esimerkiksi materiaalit tai jotkin työtavat, mitä työssä tulee käyttää.
Tämän suunnittelun ja ideoinnin myötä kaikki eivät tule tekemään sitä tarjotinta, tuskin kukaan. Ideointiin ja suunnitteluun tulee myös varata enemmän aikaa, ehkä kaksi opetuskertaa. Opettajan on ehkä vaikeampi pitää naruja käsissään, kun töitä on monia, mutta uskon, että oppilaiden motivaatio on todella korkea ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.
On töitä, joissa mallin mukainen työskentely saman lopputuloksen aikaansaamiseksi on paikallaan. Esimerkiksi tiettyjen tekniikoiden oppimisen varmistamiseksi. Aina kaikki ei voi todellakaan olla täysin vapaassakaan suunnittelussa ja ideoinnissa. Opettajana voin rajata suunnittelua ohjaamalla esimerkiksi tiettyjen materiaalien tai tekniikoiden käyttöön. On hyvä herätellään itseään ja käytännössä kokeilla eri juttuja. Täytyy myös muistaa, että toisille ryhmille sopii toisenlainen työskentely kuin toisille. Ja tärkeää on myös, että opettaja itse jaksaa. Voin kuvitella, että varsinkin aloittelevana käsityönopettajan vapaammin toteutettavat työt vievät valtavasti opettajan energiaa, vaikkakin antavat paljon.
Puolensa siis kaikella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti